Miks mä oon nii sairas? Oikeesti mun ajatukset... Tuun hulluksi.. Tekis mieli vaa unohtaa kaikki ihmiset, koko muu maailma ja olla vaa yksin jossai saarella tai jossai ilma ketää oikeesti. En varmaa ees jaksais sitä kauempaa ku minuutin mut silti tekis vaa mieli olla välittämättä kaikesta. Tekis mieli vaa luovuttaa koulun suhtee, ei koskaa mennä minnekkää, maata vaa sängyllä. Mut mä en voi. Mä vaan yritän pitää kaiken kasas. En tee mitää itteni takia vaan muitten. En haluu et muut huomaa mite paljon oikeesti kärsin. Miten vaikeeta mun on ees nousta sängystä ylös joka ikinen aamu, saati sitte tehdä jotai. Mun pitäis olla onnellinen, mulla on kaikki edellytykset siihen: ihanat ystävät, perhe, maailman ymmärtäväisin poikaystävä joka ei koskaa luovuta mun suhteen, kaikki on hyvin. Mut silti mun sisällä on vain tuskaa joka oikeesti tappaa mut. Ja joo, se johtuu susta. Tajuaako kukaa oikeesti miltä tuntuu rakastaa jotai ihmistä enemmän ku elämää, enemmänku mitään? Ja sitte menettää se. Mulla vaan ei oo enää voimia.